Mitä judo on?

Judon kirjainmerkit

Judo on tällä hetkellä maailman suosituin ja levinnein kamppailulaji, jota harjoitellaan maailmanlaajuisesti yli 200 maassa. Suomessa judoa harjoitellaan yli 120 seurassa ja aktiivisia harrastajia on noin 12 500.

Judon perustana on Japanissa muinaisten samuraiden harjoittama aseettoman taistelun taito jujutsu (”joustava taito”). Lajimme perustaja Jigoro Kano harjoitteli useita jujutsu-tyylejä ja muovasi niistä lopulta uuden modernin kamppailulajin, jota hän kutsui nimellä judo (”joustava tie” tai ”joustava tapa”). Hän muovasi vanhojen tyylien tekniikoita niin, että niitä voitiin turvallisesti harjoitella täydellä teholla ottelutilanteessa. Näin ollen muun muassa iskut ja heikompiin niveliin kohdistuvat lukot jäivät pois vapaasta otteluharjoittelusta. Tehokkaan harjoittelemisen lisäksi Kano korosti judossa ennen kaikkea harjoittajan henkistä kasvua ja kehittymistä ihmisenä.

Harjoittelu ja ottelu

Judo kehittää monipuolisesti muun muassa fyysistä kuntoa, koordinaatiota ja tasapainoa. Pääpaino on nykyisin vahvasti kilpailutoiminnassa. Judo onkin ollut olympialaji jo vuodesta 1964 lähtien. Kilpailutoiminta ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan judoa voi harrastaa myös puhtaasti kuntoiluna. Judossa kamppaileminen alkaa pystystä, jossa pyritään hakemaan mieleinen ote vastustajan puvusta ja viemään tämä mattoon heitolla. Ottelussa täydellinen suoritus eli ippon (ts. vastustajan heittäminen mattoon selälleen teknisesti ja riittävällä voimalla) riittää päättämään ottelun. Kamppailua voidaan myös jatkaa matossa, jossa pyritään hallitsemaan vastustajaa sidonnalla tai saada tämä luovuttamaan kyynärlukolla tai kuristuksella. Matossa 20 sekuntia kestävä sidonta tai vastustajan luovuttaminen ovat ipponin arvoisia suorituksia. Lukot ja kuristukset ovat kiellettyjä alle 15-vuotiailta.

Perinteisesti judon harjoittelu on jaettu kahteen pääkategoriaan: randori ja kata. Randorissa eli ”vapaassa harjoittelussa” harjoitellaan ottelumuotoisesti siinä sallittuja tekniikoita käyttäen. Katassa liikkeet on ennalta määritelty liikesarjoiksi, ja niissä voi olla mukana myös randorissa kiellettyjä tekniikoita, kuten lyöntejä, potkuja ja muihin kuin kyynärniveleen kohdistuvia lukkoja. Kataa harjoittelevat yleensä vain ylemmät vyöt.

Vyöarvot

Vyöarvo kertoo suurin piirtein harrastajan tason ja kokemuksen. Arvot voidaan karkeasti jakaa oppilasasteisiin (kyu) ja opettaja-asteisiin (dan). Alle 15-vuotiaat juniorit käyttävät vyönsä kummassakin päässä punaista nauhaa, joita suoritetaan kolmeen nauhaan asti vyöarvojen välissä. Vyöarvoa korotetaan vyökokein aina 4. daniin asti.

Vyöarvoissa eteneminen vaatii paljon harjoittelua ja työntekoa jo ennen vyökoetta. Vyökokeeseen mentäessä on osaamisen oltava seuraavan vyön edellyttämällä tasolla, ja mitä suuremmasta vyöarvosta puhutaan, sitä enemmän harjoittelijalta vaaditaan. Aktiivinen kilpaileminen ja valmennustoiminta nopeuttavat huomattavasti vyöarvoissa etenemistä. Kaikkein ylimpiin vyöarvoihin eteneminen vaatii yleensä vankkaa kilpailutaustaa ja merkittävää panosta lajin edistämiseksi esimerkiksi valmentamisen muodossa.

Korkeimmat dan-arvot voivat opettaessaan käyttää punavalkoista vyötä (6. dan – 8. dan) tai punaista vyötä (9. dan –). Tällä hetkellä korkein vyöarvo Suomessa on Jorma Kiviselle myönnetty 8. dan.